Kantolanniemen siirtolapuutarha-alueen historiaa

Ajatus siirtolapuutarhasta Hämeenlinnassa kehittyi 1930-luvun alussa nuoren pappismiehen A. Wegeliuksen (A. Aijal Uppala) toimesta ja kaupunginhallitus asettikin toimittaja Kusti Kaukovaaran tekemän aloitteen johdosta toimikunnan asiaa valmistelemaan.

07.01.1932 Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto päätti ostaa Kantolankärjestä 8,5 hehtaarin suuruisen maa-alueen, jonka kunnallisneuvosto Erik Grenman myi omistamistaan Katisten kartanon maa-alueista siirtolapuutarha-alueeksi.

07.10.1932 alue kaavoitettiin siirtolapuutarhaksi ja päätettiin vuokrata perustettavalle yhdistykselle edelleen viljelijöille vuokrattavaksi. Alueelle kaavoitettiin 78 palstaa.

06.07.1933 pidettiin Kantolanniemen siirtolapuutarhayhdistyksen varsinainen perustava kokous, jolloin nimeksi ehdotettiin Kantolankärjen siirtolapuutarhayhdistystä. Yhdistyksen nimeksi tuli kuitenkin 16.08.1933 pidetyssä kokouksessa, jossa hyväksyttiin säännöt, Kantolanniemen siirtolapuutarhayhdistys, joka myös liittyi Suomen siirtolapuutarhaliittoon.

Vuonna 1934 valmistuivat alueen ensimmäiset mökit, mallimökkinä oli mökkinumero 16.

Alkuvaiheessa Kantolanniemeen ei ollut vielä varsinaisia teitä, vaan sinne kuljettiin veneellä, jalkaisin tai polkupyörällä.

Sota-ajan jälkeisinä vuosina alueella harrastettiin myös paljon hyötykasvien viljelyä.